lauantai 16. joulukuuta 2017

Maatiaismuorin kohtuullinen joulu



Kohtuus vaarassa liike aloitti toimintansa 2009 ja ensimmäinen kohtuuden joulun julistus oli Kolilla jouluna 2009. Perinnettä on jatkettu siitä asti ja tänä vuonnna  kohtuuden joulu julistettiin 9. kerran Joensuussa.
Kohtuus vaarassa-toiminnasta


Vaikka en ole viime vuosina enää päässyt huonojen yhteyksien takia tilaisuuteen, pyrin valmistautumaan jouluun julistuksen hengessä. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että yksittäisten ihmisten valinnoilla on ratkaiseva merkitys ympäristöasioissa. Kymmenisen vuotta sitten moni naureskeli, että mitä se yhden  ihmisen toiminta hyödyttää maailmanlaajuisissa ongelmissa. Nyt voi selvästi jo nähdä, että ihmisten valinnat ovat vaikuttaneet laajalti ja jopa isot, globaalit yritykset on pakotettu ainakin näennäisesti huomioimaan ilmastonmuutoksen, luonnon ja ihmisoikeudet. Monet yritykset myös yrittävät toimia vastuullisesti. Suositaan näitä jouluostoksissa! Me kaikki, joilla on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, voimme ostaa vähemmän ja laadukkaampaa! Ja tarvitseeko niitä lahjoja ostaa ollenkaan? Lahjarahat voi lahjoittaa niitä enemmän tarvitseville.


Minun joulunni perinteitä on rakkaiden yhteen kokoaminen. Odotan kaikkia lapsiani ja heidän perheitään Kortelahteen. Kuitenkin ilman velvollisuuden pakkoa. Viime jouluna vietimme joulua ennakkoon, koska osa lapsista halusi mennä jouluksi toisten sukulaisten luo toiselle puolelle  Suomea. Toista joulua juhlittiin sitten pienemmällä porukalla. Tänä vuonna juhlitaan isommalla porukalla ja vieteään Pietan ensimmäistä joulua.
Minulla on jo pitkään ollut periaate, että aikuisille en osta lahjoja. Lapsenlapset saavat tietysti paketin. Vanhimman lapsenlapseni, 7v, lahjatoive on kirja. Se tekee mumminkin iloiseksi.


Koiranikaan eivät saa joululahjoja, hekullista ruokaa ja mehevän luun toki. Ja riemukasta yhdessäoloa ulkona kunnon talvessa, Lemmikkieläinkauppojen koiralelurihkamaa eivät porokoirani osaa vaatia eivätkä arvostaiskaan. Mitenkähän koira voi tulla onnelliseksi esimerkiksi StarWars-puruleluista! Meillä paras purulelu on lypsytilalta kierrätetty nännikumi.


Ruoka on perinteistä jouluruokaa ilman kinkkua. Muutenkin lihaa on vain vähäsen, tänä vuona Sormulan luomutilan kyyttöä.
Laatikkoruuat, lohi ja muut kotimaiset kalat, joulupuuro ja luumukiisseli kuuluvat ehdottomasti joulun herkkuihin. Ja tietysti karjalanpiirakat. Kovin paljon en kokkaa, mutta joulutortut ja piparit haluan leipoa itse. Näin pääsen mukavasti joulun tunnelmaan. Käytän jouluostoksissa lähituottajia niin paljon kuin se on mahdollista.


Hyvä kirja, lampaantaljoilla vuorattu lempituoli ja suklaata sekä muuta hyvää.
Jouluna herkuttelu on sallittua. Kaupassa vain täytyy tutkia, mistä  esimerkiksi suklaan kaakao on peräisin. Hedelmiä, kotimaisia juustoja pientuottajilta, luomuviiniä ja pienpaimoiden oluen maistelua ja rattoisaa yhdessäoloa. Pelataan lautapelejä- se on lasten pääharrastus jouluna- ulkoillaan, retkeillään Kolin maisemissa ja saunotaan. Siitä on Kortelahden joulu tehty.


Joulukorttejani jaan sosiaalisen median kautta ilman kuluja ja korttirahat lahjoitin Punaisen Ristin kautta Syyriassa vammautuneille lapsille. Toivotan kaikille kohtuullista, rauhaisaa ja rattoisaa joulunaikaa!

maanantai 11. joulukuuta 2017

Tykky, talven taakkaa ja taidetta


Tykky eli tykkylumi on puun latvukseen ja oksille kasaantuva raskas lumikerros.
Tykky voi syntyä kahdella tavalla:


Huurretykky syntyy ilmassa olevasta kosteudesta, sumusta tai sumupilvestä huurtumalla puiden oksiin.


Nuoskatykky syntyy, kun  kosteaa nuoskalunta kertyy puiden oksille ja jäätyy kiinni.


Tykkylumi on talvisin raskas taakka puille. Yhdessä kuusessa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia. Pohjoisen kynttiläkuuset ovat sopeutuneet tykkylumeen. Niiden lyhyet , vain vähän ulkonevat oksat eivät katkea niin helposti.


Kaikki talvet eivät ole tykkytalvia. Tykyn kertymiseen vaikuttaa se, kuinka usein lämpimiä ja tuulisia suojajaksoja talveen sattuu. Alkutalven tykkykertymä sulaa erittäin helposti alemmilta maastonkorkeuksilta. Yli 300 metrin korkeudella merenpinnasta ilma lämpenee hitaasti ja tykkyä kertyy näin pidempään, mahdollisesti koko sydäntalven ajan.


Koli on Suomen eteläisimpiä paikkoja, jossa voi nähdä komeat tykyt. Loppusyksystä sula Pielinen jäädyttää vaaran puut kuuran peittoon. Tuore lumi takertuu oksiin ja kasvattaa tykkyä.


Jouluna 2010


Minun kahdeksan Koli-talveni aikana upeimmat tykyt ovat olleet talvella 2010-11






Helmikuu 2011






Talvella 2011 syntyi kuvaukselliset tykyt myös Rintasenvaaralle ja Käränkävaaralle




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Peikkis sai nimekseen Pieta Peikko Petronella Lilja


Tyttäreni Lauran ja hänen puolisonsa Pauliinan tytär sai syntyessään ensin  työnimeksi Peikkis  Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuun mukaan. Samaa kirjaa minä olin lukenut Lauralle ja me molemmat pikkuveljille.


Lauran ja Pauliinan perheeseen on syntynyt pieni ihme, jonka syntymisen mahdollisti minun rakkaitteni pyyteetön yhteistyö. Olen hyvin onnellinen lapsistani, heidän ihanista puolisoistaan ja lapsenlapsistani.

Peikkiksen nimiäisjuhlassa soi Egotripin Mestaripiirros. Se sopi erinomaisesti Porin taidekoululla pidettyyn nimiäisjuhlaan.


Sinä päivänä, kun luoja teki sinut,
Hän ei muuta tehnytkään.
Heräs aikaisin, otti kynän käteen,
rupes siinä piirtämään.


Päivä kului, mut hetkeekään lepoo, piirtäjä ei kaivannut.
Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut,
mestari valmisti sut.


Ja se kuva oli kaunis, oli ihme suorastaan.
Muodon jumalaisen sai.
Kuvan viereen
hän merkkas ettei suhun päde kuolevaisten lait.


Niille jotka yhä epäilevät luojaa,
sanon vastaukseksi vaan,
että jos ne edes kerran näkis sinut,
kaikki rupeis uskomaan.
Mestaripiirros, Egotrippi



Ja tämän juhla henkeen sopi se syvä ymmärrys, että meillä jokaisella on oma luojansa ja mestarinsa.


Tervetuloa nimiäisjuhlaan!




Kummit joutuivat selvittämään Peikkiksen nimen. Kirjaimet piti sovittaa viireihin oikeassa järjestyksessä.


Onnistuihan se!

Kummit Minna, Tiina, Sami, Raisa ja Iro.

 Make Tommila ja Minna Laine huolehtivat musiikista.

Mari-täti, Tommi-eno ja mamma Leena eli Pauliinan äiti ja Pauliina. Pauliinan veli Harri ei päässyt juhliin.


Mila ja Pieta vaihtavat vauvakuulumisia.


Moi serkut Peetu ja Hugo, jokos pelataan?





Oli mukava, kun kaikki lapseni ja lapsenlapseni olivat koolla. Pitihän se ottaa yhteispotretti. Vasemmalta Aatos,Laura, minun sylissäni Pieta, sitten Taneli, Johannes ja edessä Petrus eli Peetu ja Hugo. Kaikki lapset ja lapsenlapset Liljoja.


Peetu, Hugo ja vanhemmat Laura ja Johannes. Meidän suvussa Lauroja riittää. Tanelin tyttöystävä Laura ei valitettavasti päässyt juhliin.


Pieta sai jo ratsastushousut Rehulan perheeltä.


Tässä ehkä Pietan tulevia ratsastuksen ja hevosataitojen opettajia, Roope ja Kaisa.



Minnan kanssa pohditaan tulevia hevoshankintoja. Minna kertoo, että Pipo on paljon enemmän kuin myssy.


Juhlatarjoilu oli herkullista. Tosin Pietalle vähän yksipuolista mutta hyvää. Pieta sai paljon nimiäislahjoja. Tiina-kummilta hän sai suomenhevosen jouhista tehdyn korun ja mammalta kauniit helmet.


Iro-kummi takoi raudasta helistimen.


Maatiaismummi tietysti kietoi lapsenlapsensa lampaanvillaan. Kasvivärjätyistä langoista neuloin peiton.


Kirjavan suomenlampaan talja ja ystäväni Jaanan ( toiminimi Hepovilla) huovuttama maatiaismobile.


Kiitos Lauralle ja Pauliinalle sykähdyttävien juhlien järjestämisestä. Oli mukava  tavata teitä kaikkia ja tutustua Pauliinan sukulaisiin!