tiistai 14. marraskuuta 2017

Koira, joka vaeltaa kanssani


Pilvipolun Pipariakka vaelsi kanssani Kolille 2008, kuva Leena Kangasaho

Kiintymys

Eilen minä vaelsin 40 kilometriä,
          vaan koirani 140.
Eilen minä näin kolme poroa tunturikankaalla
ja kotkan liitelemässä tunturin yllä
ja vesipääskyjä pikkulammella,
           vaan koirani näki näiden lisäksi
           kolmekymmentä poroa ja
           kuuli kotkanpoikasten kiljahdukset
           ja vesipääskysten takaa
           vilahduksen yksinäisestä karhusta,
mutta miten ne mahtuu kaikki
sen päähän, kun minun eilinen vie aikaani
tältäkin päivätä.
Veikko Lilja Beana 1996


Mansi, Piparin ja Onnin tytär, vaeltaa nyt vierelläni.

Unna tuli Näkkälästä keväällä 2014. Sain parhaat vaelluskaverit.

Rölli, Mansin veli ja Malla Eerola Hailuodossa

Olen kasvattanut koiria neljännesvuosisadan. Luovuttanut ne luottavaisn mielin uusiin koteihin. Hyvin harvoin olen joutunut pahasti pettymään. Kaikkein mieluimmin myyn koiran ihmiselle, joka rakastaa luontoa ja siellä vaeltamista. Silloin voin olla varma, että koirani saa onnellisen elämän. Ja tiedän, että ihminen on onnellinen, kun saa koiran, joka haluaa vaeltaa hänen kanssaan. Sellaisia nämä ovat, porokoirien jälkeläiset.
Pyysin viimeisten pentueideni omistajia lähettämään retkeilykuvia koiristaan:

 Tilko ( i Rannu e Mansi) nuotion savussa laavulla.



Tilko ja "isosisko" Unna Teno-joen varrella.
Kuvat Tytti Tuomisen albumista. Tytin ja Tilkon retkistä ja elämästä Kemijärvellä voi lukea Tytin blogista Koiramaista retkeilyä ja matkailua

Jero ( i Rannu e Mansi) on kasvamassa työntekijäksi isäntänsä ja emäntänsä yritykseen Karu Survival , erä- ja selvitymistaitoja sekä pienryhmäjohtamisen opetusta. Kuvat Johanna Kokkola ja Mikko Kettunen.



Pilkki ( i Rannu e Mansi) Lemmenjoen maisemissa ensilumien aikaan. Pilkin kuvat Pekka Keskinen



Eemeli ja Hannele Logren ( i Onni e Pilvipolun Pipariakka) Pielisen rannoilla.

Eemeli telttavahtina

Joiku ( i Pilvipolun Maa-Tiainen e Pilvipolun Pipariakka) ja Runne ( i Rannu e Mansi)

Joiku

Kuvat Jatta Lähdesmäki-Loueranta albumista. Joiku ja Rannu elävät Kurkiniemen lammastilalla

Pilvipolun koirista lapinporokoirat ja paimensukuiset lapinkoirat

lauantai 4. marraskuuta 2017

Ensi lumi

Ensi lumi satoi Kolin kansallispuistoon kekriviikolla lokakuun lopulla. 




















Kuuletko äänet äänettömyyden,
näetkö taakse harmaa?
(Mikko Kuustonen: Jos tahdot tietää)

Levollista marraskuuta!

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Kissanpennut ensilumilla

Hei kaverit, mitä tuolta taivaalta tippuu?



Ei maistu paljon miltään, mutta kylmää on.

Sitä tulee vain lisää ja lisää!










maanantai 23. lokakuuta 2017

Vaaran kupeessa, lammen loisteessa


Käränkävaaran kupeessa Kortelahden tuvassa


ruskan viimeloisteessa


koivut riisuvat kultaiset kolttunsa.


Aamuaurinko loistaa Käränkälammella.


Menneen kesän lämpö ja tulevan talven pakkaset kasvattavat kuurankukkia.




Lempimaisemassani on harmillinen ristiriita, kalastajien lasikuituvene. Useamman vuoden keskustelut veneen paikasta eivät ole saaneet aikaan yhteisymmärystä.


Kuvittele maisema ilman venettä. Minä joudun rajaamaan.


Kuura on lupaus lumesta.




Koirat riemuitsevat  jo pakkasaamun härmästäkin.




keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Vasullinen vauhtia ja vaarallisia tilanteita


Tämä porukka on tullut äitiinsä. Parin ulkoilukerran jälkeen pennut oppivat, mikä ihana leikkipuisto heitä odottaakaan, kun kannan ne vasussa ulos.
Kahdeksanviikkoiskuvat:


Molli menee eikä meinaa.


Milli on vikkelä ja villi.


Kuje hakee  jännitystä elämään ja kujeilee.


Kajo toimii ensin ja katsoo sitten.


Hei tulkaa perässä!


Puussa kiipeily on ...


jännittävää.