maanantai 12. joulukuuta 2016

Vaarallista joulua Kolilta-joulukalenteri II


Jatketaan vaellusta Kolin vaaroilla kohti joulua uudessa päivityksessä, koska joulukalenteri I tuli jo täyteen. Vaellus alkoi täältä Vaarallista joulua Kolilta I


Herajärven kierroksen polulta kannattaa Ryläyksen huipun jälkeen poiketa Ryläyksen kiviputoukselle. Siellä muinainen jättiläinen on heitellyt mahtavia kivilohkareita kohti Herajärven laaksoa. Toukokuu on hienoa vaellusiakaa. Maisemat ovat avaria, päivät pitkiä  eikä poluilla ole ruuhkaa.


Kiviniemen retkeilykeskus sijaitsee Herajärven rannalla. Siellä on mahdollista kesäisin yöpyä aitoissa. Lähellä rannalla on myös iso laavu ja vaeltajien vapaasti käytössä oleva sauna.


Kiviniemestä voi jatkaa Herajärven kierrosta etelään tai mennä vetolautalla Herajärven toiselle puolelle. Muutama kilometri polkua etelään kohti Ahvenisen lampea saavutaan komealle Huuhkajavaaralle.


Herajärven eteläpään kierroksen polut nousevat  metsäiseltä, louhikkoiselta vaaralta toiselle. Avaria näkymiä on vähemmän, mutta ainakin alkupäässä  on kaunista, sammaleista metsämaisemaa. Valitettavasti polku kulkee myös nykymetsätalouden muokkaamien maisemien läpi.


Eteläpään kierroksen loppupäässä kannattaa poiketa Pielisen hiekkarannoille Rykinniemeen. Siellä on mahdollista telttailla. Tämä alue on liitetty kansallispuistoon viimeisenä, vuonna 2009.


Ismo ja Tuuli Metsähallituksesta tarkastuskierroksella Rykinniemessä.


Herajoen voi ylittää kahluuvaijerien avulla.


Lakkala on vanha, entisöity pientila Herajärven itärannalla. Kesäisin siellä asustaa kansallispuiston lammaspaimenet.


Ahkerat kesätyöläiset ja niiden hienosti hoitama maisema. 


Vaellus jatkuu Herajärven ja Pielisen välissä huikeissa maisemissa vaaralta vaaralle. Taakse jäävät Vesivaara ja Jauholanvaara ja saavutaan Mäkrälle. Mäkrältä voi ihailla Herajärven laaksoa. Oikeassa reunassa erottuu Ryläyksen kiviputous. Kuva kesäkuulta 2013.


Syysaamuisin Herajärven yllä on usein usvapeitto.




2 kommenttia:

  1. Kateeksi käy, elät hienossa ympäristössä, toki omat vaikeutensa lienee sielläkin.
    Lapsena käytiin koulun kevätretkellä Kolilla, sen jälkeen useasti asuessani vielä Polvijärvellä.
    Sinä päivität upeasti Kolin nykypäivää

    Toini, nykyään Kymenlaaksosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä täällä viihtyy. Hiukan haastavaa asustaa täällä autottomana. Onneksi on hienoja maisemia heti omasta pihasta lähtien. Iloista joulua Kymenlaakson!

      Poista