sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kansansatu Kettu ja kalastaja

Tämä suakkuna on omistettu erityisesti lapsenlapsilleni Peetulle ja Hugolle.
Rudolf Koivun kuvittamat opetustaulut olen kuvannut Vantaan museossa 2007.
Lisää opetustauluista Maatiaiset koulutauluissa

Kerron sadun omin sanoin sellaisena, kun muistan sen omalta kouluajaltani.
Olin  seitsemänvuotias saparopäinen tyttö Rääkkylän kansakoulussa. Meitä oli luokssa aika paljon, ehkä kolmekymmentä. Kun opettajamme Irma Kuusaro ripusti opetustaulut karttatelineeseen, odotimme innolla.
Kalastajaukko ajeli tyytyväisenä hevosellaan jäveltä. Talviverkot olivat antaneet kunnon saaliin. Yhtäkkiä polle pysähtyi. Ukko meni katsomaan. Kappas vain! Polulla retkotti kettu reporankana. Mihin lie repolainen kuollut?
No johan on onnenpäivä, ukko tuumasi. Hän nosti kuolleen ketun rekeen kalansaaliin päälle.

Kotiin päin ajellessaan ukko myhäili, että kyllä eukko nyt riemastuu. Mahtavan kalansaaliin lisäksi eukko saa vielä lämpimän kettupuuhkan kaulaansa.
Mutta kettupuuhkapa heräsikin eloon.

Kettu olikin valekuollut. Nyt se heitteli tyytyväisenä kalat hankeen ja loikkasi työn tehtyään itsekin kyydistä.

Ukko huuteli eukkonsa mökin pihalle katsomaan hienoa saalistaan. Voi ukkoparka, ei ollut kalaa eikä  kettupuuhkaa vain tyhjä reki.

Hyvää pikkujoulua kaikille ihmisille ja metsäneläimille!


 Ilveksille
Oraville
Susille
Saukoille
Villisioille
Maakotkille
ja karhuille makeita, rauhallisia talviunia!

2 kommenttia:

  1. Ihana, ihana, ihana blogi! Nuo kuvat! Tuovat mieleen lapsuuden koulukirjat ja koulun opetuskuvat.Ja nuo eläimet! Sinun kuvaamiasi!?
    Ihailen kovasti. Terveisiä eläkeopelta täältä Hailuodon saarelta. Riitta

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Omia on eläinkuvat. Ranuan eläinpuistossa karhu,susi ja muut. Maakotka Kuusamossa kotkakojusta. Ihan näin lähelle en vapaassa luonnossa vielä ole päässyt.

    VastaaPoista