keskiviikko 24. elokuuta 2016

Suomenhevosori Voru ja Telkkämäki


Voru on 24-vuotias kaavilainen ori, jonka omistaa Kainulaisen Urho. Voru on työhevonern, palkittu kantakirjassa II-palkinnolla.Voru on taas kerran hommissa perinnepäivillä Telkkämäen kaskiperinnetilalla. Annetaanpa Vorun esitellä meille Metsähallituksen omistamaa Telkkämäen tilaa.

Tilan pellot ovat vanhoja kaksimaita. Kesäisin niillä laiduntaa hevosten lisäksi lampaita ja suomenkarjaa. Pihapiirissä kiekuu kukko ja maatiaiskanat kotkottavat.

Voru kyntää keväällä poltettua kaskea.

Voru esittelee Telkkämäen muita ahkeria työntekijöitä: Emäntä Arja ja Kainulaisen veljekset Urho ja Reino sekä Reino Juutinen.

Reino kylvää kaskirukiin.

Kaskimaa ajetaan risukarhilla. Joka jyvä otetaan tarkasti käyttöön. Arja luutii jyvät kivien päältä. Vieressä rehevä kaskinaurismaa.

Telkkämäessä on kesätöissä myös muutaman Sormulan luomutilan kyyttöhieho.



Voru kiinnostaa kyyttöjä ja kyytöt Vorua.

Suomenlammaspässipojat ovat myös maisemanhoitotyössä ja rapsutusterapeutteina.

Tuvassa Heidi  kehrää lampaanvillasta ja pellavasta lankaa.

Ruis kypsyi tänä vuonna varhain ja ruislyhteet on jo kannettu riiheen.

Marko lisää puita riihen uuniin.

Riihen leipäinen tuoksu leviää pihapiiriin savun mukana.

Yleisöä on saapunut runsaasti ja he saavat nauttia monenlaisesta pelimannimusiikista.

Tapaamisiin taas  ensi vuonna , jos ikää ja terveyttä riittää!
Telkkämäessä kannattaa vierailla!
Telkkämäen luonnonsuojelualue

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Lehmät, ne nyt vain on niin ihania!

Kolin Ollilan ja Turulan peltojen maisemanhoitajina toimivat Sormulan luomutilan kyytöt. Kolme hieoa ja kaksi lehmää, joilla molemmilla sonnivasikka. Maisemanhoidosta vastaa toiminimi Satuhaka.

Jasmin synnytti  heinäkuussa sonnivasikan laitumelle. Se sai nimekseen Neliapila.

 Maisemanhoitajat työpaikallaan







 Satuhaan Mariko tervehtimässä työntekijöitä.
















maanantai 15. elokuuta 2016

Kuka pelkää mustaa lammasta?

Kissanpentujen suosikkileikki on "kuka pelkää mustaa lammasta?"  Tai siis lampaita on kyllä monen värisiä. Kissanpennuista pieni jännitys elämässä piristää ja ne karkaavat mielellään lammasaitaukseen.

Lampaat ovat uteliaita. Mutta puuhun ette pääse, ähäkutti!


















Entäs kuka pelkää mustaa kanaa?



 Mustaruusu-kana ei vähästä säiky.




sunnuntai 14. elokuuta 2016

Lampaat luovat maisemaa

Kolin kansallispuistossa Lakkalassa lampaat ovat ahkeroineet koko kesän.

Lampaat ovat Saramon lampaiden kainuunharmaksia. Maisemanhoitotyöstä vastaa Mariko Lindgren. Lakkala on yksi Metsähallituksen lammaspaimenkohteista, jossa koko kesän on ollut arpaonnen suosimia lomalaisia nauttimassa villaterapiasta ja kauniista maisemista.

Kävin kuvaamassa lampaita elokuisena varhaisaamuna. Ne olivat  lepäämässä metsän suojassa ja tulivat uteliaina heti tervehtimään minua. Kiertelimme yhdessä Herajärven rantalaidunta ja lampaat esittelivät työnsä tuloksia. Ilman lampaita näitä maisemia ei olisi. Olisi vain umpeen kasvanutta rantapusikkoa.










Minulta aina silloin tällöin kysytään, miksi kuvaan nimenomaan maatiaiskotieläimiä. Kuvaan niitä, koska rakastan Suomen luontoa ja eläimiä. Molemmista saan voimaa, esteettisiä elämyksiä ja paljon positiivista energiaa. Mikä muu sopisi paremmin elävöittämään tätä maisemaa kuin maatiaislammas?






Omat lampaat, pienlampurin käsikirja on ollut kesän suosikki kotieläin- ja lemmikkikirjoissa.